Eilinen ilta meni jasen T:n kanssa tutkimusmatkalla Popoyanin syntiseen yoelamaan. Aamulla olinkin virkeana ja valmiina kuin partiopoika. Matka jatkui etelaan kohti Equadoria.
Heti aamusta kaatuneitten kerhoon tuli yksi jasen lisaa. Jasen paasi myos pelkalla saikahdyksella. Aika hieno homma, nyt kerhossa on puheenjohtaja, sihteeri ja varainhoitaja.
Voivoi sanoi ruottalainen, maisemat olivat taas niin mahdottoman kauniita etta... Kumma juttu etta Jumalalta on luomisessa herunnut niin paljon juuri Colombiaan. Suomipojalla olisi pitanyt olla pollonkaula etta olisi voinut nahda kaiken.
Sisseja ei nakynyt, raja-asemalla oli heista valokuvia. Joidenkin kuvien yli oli vedetty rasti, ei ollut enaa etsintakuulutettu. Olivat kylla ihan sissin nakoisia.
Tavattiin vuoristossa paikallinen myyntimies, tuottena oli kuivatut hedelmat. Kertoi etta kylla sisseja on mutta ryostelevat ja varastelevat lahinna oisin. Jostain on sissinkin leipansa revittava.
Rajanylitys sujui lentaen, ensiksi ohitettiin asema vilkuttaen. Sitten kaannyttiinkin takaisin kun herasi epailys etta tarvis varmaan ainakin passi nayttaa.
Passintarkastuksessa oli tietokoneet sokona, porukka jonottanut aamuyhdeksasta asti eika paassyt edes nakoetaisyydelle luukusta. Eli mopot kayntiin ja lahimpaan kaupunkiin ja hotelliin. Laiton maahantulo siis, mutta huomenna varmaan kaydaan leimaamassa passit.
Colombia on ehdoton ykkospaikka, koko maa on hieno. Kakkosena on Honduras ja Copan. Nyt kaikki kotipojat heti varaamaan lentoliput Colombiaan, ette pety. Sen takaan. PanAmerica vaikeenee, mutta vain hetkeksi.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti