keskiviikko 22. lokakuuta 2008

Kaatuneitten kerho

Liityin tana aamuna. Ohitin rekka alamaessa ja ennen mutkaa ilmeisesti jarrutin. Joku rekka oli laskenut olijyt tielle eika ehtinyt kissaa sanomaan kun oli turvallaan. Mopo liukui kaatumaraudan ja sivulaukun (sen jossa oli reika, nyt siina on kaksi) varassa tienposkeen. Meikalainen kyljellaan olkaapaan yli katsoen etta koska se rekka tekee minusta lituskan. Ei tullut lituskaa vaan rekka vaisti molemmat. Paikallinen mopokaveri auttoi pyoran pystyyn, nopea tarkastus; ei mitaan nakyvaa vakavaa vauriota. Kone kayntiin ja matka jatkuu. Ei ehtinyt tulla lusikallistakaan housuihin, niin akkia se kavi.
Joo, muistutti siita miten hilkulla kaikki voi olla. Matkan katkeaminen, hengenmeno, loukkaantuminen. Melko vaarallista, elama on.
Helvetin hyvat kaatumaraudat Touratechilla vai mitka ne nyt lie. Taytyy vahan oikoa kun paasee kotiin.
Sadetakkiin tuli hihaan pieni reika, Rally Pro 2 ajoasu pysyi ehjana. Mita nyt vahan oljylle haisee. Perskannikka hieman hella. Nailla mennaan.

Ei kommentteja: