Renkaiden etsiminen onkin kovaa tyota. Tyo palkittiin kun loydettiin Zapopanista kauppa nimelta Surtimoto. Oli kun olisi taivaaseen astunut. Kaikkea loytyy, samoissa tiloissa on renkaiden maahantuoja. Ja tama on Mexicon matkamotoristien koti. Porukkaa kaynyt tervehtimassa meita pitkin paivaa, johtajan mikrolla saan tata kirjoittaa. Sihteeri hakee kolaa kaupasta. Tama on mun paikka.
Tultiin tanne eilen, ajettiin Tequilan kaupungin lapi. Pojat pysahty tutkimaan aineen valmistusta ja makuja, mina ja Sami tultiin suoraan tanne. Ollaan oltu tuolla viinanpolttoalalla joten mitaan uutta tuskin olisi oppinut.
Tultiin maksullista moottoritieta noin 450 km, maksoi neljalta pyoralta yli 300 USD. Ei ollut ihme etta tie oli tyhja. Muut ajeli ilmaista pikkutieta. Niin mekin tasta lahtien.
Pyorat pitaisi olla kunnossa tanaan iltapaivalla, huomenna sitten matka jatkuu. Ollaan hieman aikataulusta jaljessa joten taytyy kiria. Panamassa taytyy olla kahden viikon kuluttua, eikohan se onnistu.
Tanaan pitaisi olla taas koko porukka kasassa. Treffit on hotellissamme, Posada Santa Fe. Kahden hengen huone 28 USD/yo. Ja ihan siisti ja hyva. Tykkaa tuo matkanjohtajakin.
Pistelen kuvia joku paiva, tai katselkaa matkanjohtajan blogia. PanAmerica vaikenee, mutta vai huomiseksi.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti