Jai toi eilinen juttu hieman lyhyeksi, katkesi yhteydet ennen kuin sain sen julkaistua. Costa Rican lapi paastiin ja ajettiin 200 km Panamaa ja yovyttiin pienessa kaupungissa.
Vetta tuli kaksi paivaa kaatamalla ja Rio Claro tulvi niin etta paasi bemarilla kahlaaman maatiella.
Tanaan aamulla liikkeelle, Panama Cityyn matkaa 250 km. 100 km jalkeen aamiainen ja tankkaus. Liikkeelle taas, hetken paasta perajoukon eteen kurvasi lavapoliisiauto. Poliiseja hyppasi lavalta, ampui ilmaan ja pisti miehet maahan polvilleen ja kadet niskan taakse. Pumppuhaulikolla tahdattiin kun takit ja taskut tarkastettiin. Sitten saattuuessa poliisiasemalle jonne etujoukko oli jo pysaytetty.
Paikallinen kauppa oli ryostetty ja poliisit kuvittelivat etta suomesta saakka tullaan ryostamaan Panaman kauppoja. Vaarassa olivat ja kun sen itse huomasivat he kehottivat haipymaan. Myohan lahdettiin mutta mieleen tuli Seppo Radyn kuuluisat sanat "paska maa".
Kaytiin kanavalla, lupasin laskea sulut mutta jai tekematta. Turistikeskuksessa kerrottiin etta sulkuja on 3.
Tavattiin englantilainen kaveri joka oli ajanut PanAmin 35 paivassa, maailmanennatys. Saatiin paljon vinkkeja.
Matkalla hotelliin yksi matkalainen katosi ruuhkaan. Paikallisen moottoripyorakerhon kaveri ilmoitti poliisille etta jos nakyy niin ohjatkaa hotellille.
Huomenna taitaa olla vapaapaiva 16 paiva lahdetaan kohti Columbiaa. Kaksi Amerikkaa ajettu yksi jaljella. Toivotaan etta hukassa olija loytyy. Muuten on hyva meininki, henki korkealla, kunto rautaa (EN 1.4432) tai vastaava. Ei taida meikalaiseta olla enaa tyontekijaksi. Tai tieda hanta. Aika nayttaa. Ei paina muuten stressi. Taidan menna kaljalle.
PanAmerica vaikenee huomiseen.
keskiviikko 15. lokakuuta 2008
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti