Ajopaiva

Aamuseitsemalta sydamensiirron saanneen BMW:n kone tulille ja matkaan. Ajan keskustaan pain ja etsin kylttia "Ruta 5 sur". Sieltahan se loytyy ja matka etelaan alkaa. Tie on moottoritie, ruuvaan mittariin 120-140 km/h. Katse tiukasti eteen. Bensamittari nayttaa vahan mita sattuu, kayn varmuuden vuoksi tankilla kalibroimassa mittarin. Jonkun ajan paasta mittari nayttaa oikein, oppivaista sorttia.
Kyparassa soi Toni Wirtasen "Anna mulle piiskaa" ja Rammsteinin "Bestrafe Mich". Hieman masokistisia piirteita ajamisessa on mutta jossain vaiheessa tekee mieli hot dogia ja sorrun ylimaaraiseen taukoon. Ensimmainen tuhannen kilometria taittuu 10 tuntiin. Sita se on kun kay jatkuvasti tankilla ja istuu kahvilla.
Alkumatka oli hieman tylsaa maisemaa, sitten tienposkeen ilmestyi puita ja maisema muuttui makisemmaksi. Lumihuippujakin nakyi. Valdivian sellutehtaan laheisyyden aisti kun pollirekat lisantyi tiella.
Ouroron kaupungin kohdalla taitan vasempaan ja lahden ylittamaan Andeja. Todella upea reitti, maisemat kuin alpeilta, jarvia, lumihuippuja. Raja sujui ongelmitta ja iltayhdeksan aikaan saavuin Barilochen kaupunkiin. Taitaa olla talviurheilupaikkoja, majoituin Alpine Ski Hotelin. Naapuribaarissa iltapalaksi mustekalaraviolia. Iso pullo olutta ja unta kaaliin.
Aamulla valkeni etta taalla taita kello olla tuntia edella. Ei se mitaan, valoisaa riittaa iltakymmeneen.
Eilisen paivan saldo oli siis reilu 1200 km ja vajaa 14 tuntia tulleineen ja taukoineen. Taman paivan tavoite on ainakin 1000 km, karkiporukka on jossain arviolta 800 km paassa. Kohta ajetaan kiinni.
PanAmerica vaikenee ja jatkaa taka-ajoa.