keskiviikko 19. marraskuuta 2008

Tulimaa

Jalleen kerran, ja viimeisen kerran, matkaan kello 7. Argentina-Chile tulli meni sujuvasti ja seuraavan vuorossa oli Magalhãesinsalmen ylitys. Salmi oli rasvatyyni ja lautalla aikaa kului puoli tuntia.
Olimme Tulimaassa. Tannepain oli ajettu 72 paivaa.
Vuorossa reilun 100 km soratiepatka ja sen jalkeen Chile-Argentina tulli. Tullissa oli monta bussia mutta ajoimme "moto primero"-tyylilla keulille ja papereiden kanssa sisaan.
Tullivirkailija sanoi etta heilla on tassa hieman lakko menossa eika voi auttaa meita. Saadimme silmiin labradorinkatseen ja kerroimme etta olemme ajaneet Alaskasta 3 kuukautta tanne ja huomenna lahtee kone kotiin. Tahanko tama nyt tyssaa. Tullivirkailija sanoi etta ehka tunnin paasta lakko keskeytyy, kutsuvat meidat sitten tiskille. Vajaan 10 minuutin paasta oli paperit leimattu ja matka jatkui. Sellainen lakko.
Viimeiset 2000 km oli ajettu pitkin pampasta, suoraa tieta tasangolla. Vajaa 100 km ennen Ushuaiaa maisema muuttuu virheeksi, puita ja pensaita nakyy ymparilla. Alkaa vuoristo lumihuippuineen. Tulimaa toivotti meidat tervetulleeksi kerrassaan upealla vuoristomaisemalla ja -tiella. Mielen valtaa rauha ja hyva olo. Ajelemme pikkuhiljaa ilta-auringon paisteessa kohti tien loppua. Tanne on ollut matka, taalla ollaan nyt.
Saavumme Ushuaiaan kello 20. Tie paattyy, olemme perilla. Jarmo, Tapsa ja Seppo odottavat meita perilla. Jalleennakemisen iloa, nainhan heidat viimeksi Calamassa. Vetaydymme kalaravintolaan juhlistamaan matkan viimeista iltaa.
Kirjoittelen tata taalla Ushuaian aamupaivassa. Tapsa ja Jarmo lahti aamulla Buenao Airesiin, mina lahden Sepon kanssa illalla samaan paikkaan. Huomenna illalla matka jatkuu sitten Luftwaffella Farnkfurtin kautta kotiin. Perjantai-iltana pitaisi sitten olla kotona. Arska ja Sirpa jaa tanne odottamaan aamu-unisten jalkijoukkoa ja huolehtimaan mopoistamme. Heilla paluulento on 23 paiva.
Hyvissa sielun ja ruumiin voimissa tanne paastiin. Porukka pysyi yllattavan hyvin sovussa, kasassa ja aikataulussa. Hienoja kavereita jokaikinen.
PanAmerica vaikenee mutta palaa viela kerran. Pysykaa kanavalla.

Lopuksi kaikille matkalaisille Ystavan Laulun sanat alkuperaiskaannoksena:

Jos sa eparoit oisko tuo
Joka tervehtien tulee luo
Tosi ystava laisinkaan
Mista sen tietaa saan
Tehkaa vuorille vaellus
Tama yhteinen ponnistus
Jonka ystavas kanssa jaat
Johan tietaa saat

Jos han pelkaa ja vaikertaa
Koska vasyy ja horjahtaa
Jos han huutaa kun sua ei nay
Vieras kanssasi kay
Ala sorru sa pilkkamaan
Vaikka on han mies tasamaan
Han ei sovi sun seuraasi
Eika lauluusi

Jos han vierellas kalpenee
Mutta sisulla etenee
Jos han katensa ojentaa
Kun sun oikein on vaikeaa
Jos han rinnallas taistelee
Yhdes huipulta katselee
Silloin tiedat sun loytavan
Tosi ystavan

3 kommenttia:

Hannun Kaleeri kirjoitti...

Olipas upea päätös hienolle reissulle ja blogille. Kaunis ja konstailematon kuvaus tosi ystävyydestä.

Kiitos hienosta matkasta. Tein sen teidän porukan kanssa tosin mukavasti oman työpöydän ääressä lukien. Ja pakko sanoa: olen aivan helevetin kateellinen - ei voi mitään. Monesti en ole. Nyt olen.

Anonyymi kirjoitti...

Onneksi olkoon, hienon reissun teitte!

Bjösse kirjoitti...

Tosi siistii Kaaleppi, olisi ollut tosi nastaa olla mukana ja myönnan että olen aivan helvetin kateellinen
teille, toivottavasti saan kuulla lisää kun olet palanut Suomeen t. Bjösse